Gelt og żlfur   Prenta  Senda 
Gelt og żlfur er hegšun sem hefur veriš żkt hjį hundum ķ gegnum ręktun til margra įra. Ķ mörgum tilfellum er gelt tegundareinkenni sumra hunda eins og hjį “terrier” hundum sem eiga aušvelt meš aš gelta og gera žaš ķ hįum tóni. Margar veišihundategundir gelta oft viš litla örvun og taka undir ķ gelti meš hópi hunda sem gelta. Žaš breytir samt ekki žvķ aš hundar sem lįta vel aš stjórn eiga ekki aš gelta ótępilega ķ fjarvist eigenda sinna og eiga heldur ekki aš gelta žegar sagt aš hafa hljóš ķ nįvist žeirra.
Gelt er ķ mögum tilfellum naušsynlegur eiginleiki eins og žegar į aš vara viš ašstešjandi hęttu, reka fé ķ smalamensku eša lįta vita af sér viš önnur tękifęri. Žaš sem er slęmur fylgifiskur er óstjórnlegt gelt viš öll möguleg og ómöguleg tękifęri og veršur oft til žess aš kvartanir berast um hįvaša, mešlimir fjölskyldunnar fį andśš į samveru viš hundinn eša śtivera meš honum veršur meiri kvöš eša óžęgindi heldur en įnęgja.
Ķ mörgum tilfellum vilja eigendur aš hundurinn lįti vita ef hętta stešjar aš eša hafa įhyggjur af aš hundurinn verši ekki lengur “varšhundur” ef honum er kennt aš žegja žegar hann heyrir žrusk eša hljóš sem fęr hann til aš gelta. Žessar įhyggjur eru óžarfar, hundum er ešlislęgt aš vera į varšbergi um hópinn sinn (fjölskylduna) žannig aš hann mun bregšast viš einkennilegum hljóšum, mannaferšum og žį sérstaklega į óhefšbundnum tķmum eins og aš nóttu. Hundar sem ekki bregšast viš žegar blöšum eša pósti er stungiš inn um bréfalśgu eru ekki vonlausir varšhundar, žeir eru e.t.v. bara nógu skynsamir til aš įtta sig į aš engin hętta stafar af žessum mannaferšum. Žaš er yfirleitt lęrš hegšun hjį hundum aš bregšast viš meš gelti žegar pósturinn kemur og hundurinn veršlaunar sig meš žvķ aš hafa fullnašar sigur ķ hvert skipti sem honum tekst aš reka “óvęttinn” ķ burtu.


Hvaš er ešlilegt og hvaš ekki?

Žaš er ešlilegt aš hundar gelti žegar žeir upplifa ašstöšu eša umhverfi sem gerir žį óörugga meš sig, žeir ęttu žį aš lįta žaš ķ ljós meš gelti į sama tķma og žeir leita eftir višbrögšum eiganda. Žetta getur veriš į heimilinu, viš umferš fyrir utan hśsiš, ķ garšinum žegar einhver kemur ašvķfandi, ķ göngutśr žegar fólk mętist, žegar annar hundur nįlgast eša t.d. farartęki eins og hjól, skellinöšrur eša strętisvagnar nįlgast og hundarnir hafa e.t.v. ekki vanist žvķ įšur.
Žaš er ekki ešlilegt aš hundurinn gelti įn aflįts eftir aš honum hefur veriš gefiš merki um aš stoppa, gelti stanlaust žangaš til vegfarendur eru farnir framhjį, gelti śti ķ garši aš hlutum sem hreyfast ķ kringum garšinn žangaš til žeir eru śr augsżn, gelti ķ bķlnum aš öllu sem hreyfist, gelti ķ hvert sinn sem pósturinn eša blašberinn setur eithvaš inn um lśguna eša gelti įn aflįts viš śtidyrnar žegar gestir koma eša einhver śr fjölskyldunni er aš koma heim. Žaš er heldur ekki ešlilegt aš hundar gelti žegar žeir eru einir heima hvort heldur sem er ķ stuttan eša lengri tķma.


Hvaš er til rįša?

Lykillinn aš žvķ aš rįša bót į óęskilegu gelti er aš komast aš žvķ hvaš žaš er sem kemur geltinu af staš og laga žaš. Žetta hljómar einfalt og žaš er žaš en hafa skal ķ huga aš žó įstęšan sé einföld eins og t.d. žaš aš pósturinn komi aš śtidyrahuršinni og komi af staš geltinu žį getur žaš veriš töluverš vinna aš eiga viš svo aš įrangur nįist. Žaš eru til nokkrar ašferšir til aš nįlgast žessi višfangsefni og žęr lausnir sem sagšar eru svo einfaldar aš žęr eru nįnast of einfaldar til aš vera sannar eru žaš yfirleitt, “of einfaldar til aš vera sannar”. Ég męli t.d. ekki meš lausnum eins og gelt-stoppurum meš spreyi eša śša sem festur er į hįls hundsins og gefur frį sér śša og lykt ķ hvert skipti sem hundurinn geltir. Ef hundurinn geltir t.d. af völdum kvķša eša hręšslu er mjög hętt viš aš hann verši meira kvķšinn viš aš ganga ķ gegnum žetta. Ķ sambandi viš gelt-stoppara meš rafmagni žį segi ég bara eftirfarandi. Žeir eru ómanneskjulegir og ólöglegir ķ notkun og eru žvķ ekki til umręšu.
Hvaš er žį eftir til rįša! Jś žjįlfun, markviss umgengni viš hundinn og breyting į umhverfi hans. Allir žessir žęttir geta stušlaš aš varanlegri lausn į geltvanda sem er aš trufla sambśš hunda viš fjölskyldur sķnar.
Ķ žeim tilfellum žar sem eingöngu eitt tiltekiš atvik veldur žvķ aš hundurinn geltir įn aflįts og hann hlustar ekki į neinar leišbeiningar žį getur einföld ašferš eins og “afnęming” (desensitisation) hugsanlega lagaš žaš. Meš afnęimingu er įtt viš aš hundurinn upplifir atburšinn ķ sķnu mildasta formi og smįtt og smįtt er atburšurinn geršur višameiri og višameiri og ķ gegnum ferliš er hundurinn veršlaunašur į jįkvęšan hįtt žegar hann bregst ekki viš meš žvķ aš gelta heldur sżnir rólega og afslappaša hegšun. Tökum dęmi um hund sem er alltaf til fyrirmyndar nema žegar hann hittir ašra hunda ķ göngu, žį geltir hann stanslaust og enginn nęr sambandi viš hann. Žį vęri afnęmingin framkvęmd žannig aš eigandinn setur į sviš meš einhverjum sem hann žekkir og į hund ašstęšur žar sem hundarnir mętast į hlutlausu svęši. Ķ byrjun er haft langt bil į milli hundanna (žaš mikiš aš hundurinn bregst ekki viš) sķšan er biliš minnkaš lķtillega og eigandinn talar rólega viš hundinn sinn og hvetur hann til aš sitja og vera rólegan og veršlaunar hann fyrir rétta hegšun. Sķšan er biliš minkaš meira og svo koll af kolli žangaš til hundarnir eru komnir nįlęgt hvorum öšrum. Aš sjįlfsögšu mį bśast viš aš žetta fari allt ķ vitleysu į einhverjum tķmapunkti en žaš voru žį žolmörk hundsins aš žessu sinni og žaš gengur bara betur nęst (ekki hélduš žiš aš žetta lagašist bara į einni ęfingu var žaš!). Žetta er nefnilega reynt aftur og aftur žangaš til įrangur er oršinn višunandi, žį mį e.t.v. breyta um umhverfi eša fį ókunnugann hund og prófa žetta aftur.
Ef veriš er aš glķma viš vanda sem er fjölžęttari žį er lķklegt aš beita verši fleiri atrišum ķ mešhöndluninni. Žaš er naušsynlegt aš komast aš žvķ hvaš veldur geltinu, er žaš hręšsla og žį hręšsla viš hvaš, er žaš stjórnsemi (frekja) og žį af hverju stafar žessi stjórnsemi og hvernig er best aš breyta henni, er žaš umhverfiš sem veldur og er hęgt aš breyta umhverfinu meš žvķ t.d. aš takmarka ašgang hundsins aš vissum stöšum ķ hśsinu eša byrgja śtsżni hans. Er hundurinn hlżšinn og er hann ķ andlegu jafnvęgi į heimilinu, ef ekki žį žarf aš laga žaš.

Žaš er aš mörgu aš hyggja žegar viš ętlum aš fį hunda til aš hętta aš gelta ef įstandiš er oršiš žaš slęmt aš žaš er fariš aš trufla sambśšina. Ég vona aš mér hafi tekist aš benda į einhverja punkta til umhugsunar um hvort žaš sem gert hefur veriš hingaš til hafi veriš skynsamlegt og įhrifarķkt til aš laga gelt vandamįliš. Žaš er įgętt aš hafa žaš ķ huga žegar veriš er aš kenna hundum aš tileinka sér nżja siši (hegšun) aš žį eiga žeir eftir aš gera mistök mörgum sinnum įšur en žeir nį žessu fullkomlega. Einnig er mikilvęgt aš athuga aš ef ekki hefur įtt sér staš góš grunnžjįlfun eša hundurinn lętur illa aš stjórn eiganda er mjög mikilvęgt aš nį tökum į žvķ įšur en hęgt er aš ętlast til aš įrangur nįist ķ sértękari ašgeršum ķ hegšunar breytingum. Žaš er įgętt fyrir eigendur aš setja sig ašeins ķ spor hundsins žegar veriš er aš kenna žeim nżja hluti, ef hundurinn skilur ekki eša kann ekki skipunina sem honum er gefin er ólķklegt aš hann geti hlżtt henni. Žegar hann kann hana er lķklegt aš honum mistakist öšru hverju og sé seinn ķ višbrögšum žangaš til hann er oršin ęfšur ķ aš klįra verkefniš sem til er ętlast. Žetta žekkja allir sem lęrt hafa į t.d. hjól eša beinskiptan bķl, žaš tekur smį tķma aš žjįlfa upp fęrni og hraša. Žvķ mį segja aš žjįlfun og endurteknar ęfingar meš jįkvęšri umbun eru lykillinn aš įrangri ķ hundažjįlfun og žaš į einnig viš ķ sambandi viš óęskilegt gelt.

© Björn Styrmir
Hunda Atferlisrįšgjafi
Canine Behavior Specialist
Dżraspķtalinn Kirkjulundi 13
210 Garšabęr

Spķtalinn Vörur Greinar/fróšleikur Neyšarnśmer 863 3131
| Dýralækningar ehf | Kirkjulundi 13 | 210 Garðabæ | kt:701297 3859 | Vsk.nr. 56619 | Sími: 565 8311 | Fax: 565 8304 | dspg@dspg.is | Netvistun - Heimasíðugerð, hugbúnaðarlausnir og hönnun