Mjašmalos   Prenta  Senda 

Hvaš er mjašmalos?

Mjašmalos sést helst hjį stęrri hundategundum. ML (mjašmalos er skrįš hér eftir sem ML til styttingar) er sjśkdómur sem hefur įhrif į lišamótin ķ mjöšminni žegar hvolpurinn er aš vaxa. ML getur veriš ķ bįšum eša ķ annarri mjöšminni.

Mjašmališurinn samanstendur af lęrleggs kślunni og skįlinni į mjašmagrindinni. Lišband liggur śr skįlinni yfir ķ toppinn į kślunni og lišpoki liggur žétt umhverfis lišinn. Lišfletirnir žar sem kślan og skįlin snertast eru klędd brjóski og eru alveg slétt žannig aš hreyfing lišsins į aš vera slétt og įn merkjanlegs višnįms.

ML stjórnast af margslungnum erfšafręšilegum- og umhverfis žįttum, sem lżsir sér žannig aš kślan fellur ekki nógu vel ķ skįlina. Įstęšurnar geta veriš eftirfarandi: vöšvarnir, bandvefurinn og lišböndin umhverfis mjašmališinn eru of slök og halda žannig ekki nógu vel utanum lišinn, eša skįlin er of grunn žannig aš los kemur į lišinn. Oftar en ekki fęšast hvolparnir meš ešlileg lišamót en vefurinn umhverfis "žroskast" óešlilega į vaxtarskeiši hvolpsins.

Žegar los kemur į lišinn fjarlęgist kślan skįlina og įkvešiš stress įlag kemur į lišbandiš og lišpokann og žaš leišir til žess aš ennžį meira los kemur į lišinn. Vöšvarnir umhverfis lišinn reyna aš žröngva beinunum aftur saman en įn įrangurs. Vegna žunga hundsins žrżstist kślan ķ efrikant skįlarinnar žannig aš tveir beinfletir fara aš nśast saman ķ staš brjóskflatanna. Žegar beinin fara aš nśast saman koma žar beinmyndanir og žaš myndast vķtahringur žar sem žessar beinmyndanir valda enn meiri ertingu (irritation) sem aftur veldur ennžį meiri beinmyndun og hundurinn er kominn meš lišagigt (arthritis).



Einkenni.

Helti ķ afturfótum, hundurinn į erfitt meš aš standa upp, er "svagur" ķ afturhlutanum eru dęmigerš einkenni į hundi meš ML. Hundurinn į erfitt meš lengri göngutśra og tröppur og veigrar sér viš aš hoppa upp ķ bķla. Žegar einkennin eru oršin slęm og eru bśin aš vera ķ töluveršan tķma sést vöšvarżrnun į stóru vöšvunum į afturhluta hundsins. Einkennin geta komiš fram strax viš 5 mįn aldurinn. Žetta fer žó eftir žvķ hversu slęmt ML er og flestir hundar sżna fyrst einkenni žegar žeir eru į aldrinum 6-10 įra.



Tegundir.

Stęrri tegundir eru viškvęmastar fyrir ML t.d.:
  • Golden retriver
  • Labrador retriver
  • Schaffer
  • St. Dani
  • Rotweiler
  • Setter


Greining.

Einkennin sem įšur voru nefnd benda öll til ML en eina örugga greiningin er röntgen myndataka. Žó ber aš athuga aš žaš er ekki hęgt aš setja samasem-merki milli grįšu ML śt frį röntgen myndum og žess hve haltur hundurinn er. Ž.e.a.s. óhaltur hundur getur haft ML og öfugt.

Mešferš.

Į Ķslandi er oftast um lyfjamešferš aš ręša. Um er aš ręša mešferš meš verkjalyfjum/bólgueyšandi įsamt hvķld. Hvķld ķ 5-7 daga nęr oft mesta sįrsaukanum ķ burtu. Cartrophen er tiltölulega nżtt lyf į markašnum sem fariš er aš nota ķ auknu męli. Meta veršur hvert einstakt tilfelli hvort žessi mešferš sé višeigandi fyrir hundinn. Fer žaš m.a. eftir aldri hundsins hversu slęmur hann er o.fl.

Eiginleikar Cartropens er aš:

  • Tefja fyrir nišurbroti brjósksins (inhibitation of cartilage degrating enzymes).
  • Hvetja brjóskfrumumyndun og proteoglykana.
  • Aukin myndun lišvökva frį frumum ķ lišpokanum.
  • Betri blóšrįs ķ vefinn umhverfis lišinn.


Einnig er hęgt aš fjarlęgja mjašmakśluna og bśa žannig til falskan liš, ž.e. engin tengsl eru žį į milli beinanna og vöšvarnir sjį um aš halda fętinum į sķnum staš. Meš žessu er bśiš aš fjarlęgja sįrsaukann žegar beinin snertast. Takmörkin viš žessa ašgerš er sś aš hundurinn mį ekki vera of žungur (max 25-30 kķló).

Ašrar ašgeršir:

  • Skera į vöšva (m.pectinious) žannig aš beinin fjarlęgjast.
  • Skipta um kślu og skįl.
  • Skrapa skel.


Fyrirbyggjandi ašgeršir:

Hęgt er aš skipta žessum žętti ķ hluta sem snśa aš:
  • Umhverfisžįttum.
  • Erfšažįttum.


Umhverfisžęttirnir:

Hęgt er aš hafa įhrif į atriši eins og t.d.:
  • Žyngd.
  • Hreyfing.


Mikilvęgt er aš hvolpurinn sé ekki of žungur į vaxtarskeišinu og aš hvolpurinn vaxi ekki of hratt žannig aš vöšvar, lišbönd og sinar umhverfis mjašmališinn fįi sinn tķma til aš žroskast og styrkjast į bestan hįtt. Ef eitthvaš los er į mjöšmum hvolpsins eykst žaš til muna meš of mikilli hreyfingu. Žess vegna ętti aš foršast langhlaup, hopp o.ž.h.

Erfšažęttirnir:

Ķ dag eru sett skilyrši hjį HRFĶ ef got eiga aš fįst ęttbókarfęrš. M.a veršur aš vera bśiš aš röntgenmynda mjašmir og olnboga foreldranna hjį sumum hundategundanna, sér ķ lagi hjį žeim stęrri og žar į mešal Setternum. Žetta er af hinu góša žar sem žetta er eina leišin til aš lękka tķšni mjašmaloss. Žaš veršur žó aš hafa hugfast aš žó aš ręktaš sé undan ML frķum hundum geta žeir gefiš af sér hvolpa meš ML.



Žegar hundurinn er mjašmamyndašur er hann deyfšur. Hann er lagšur į bakiš og lęrleggirnir settir ķ įkvešnar stellingar. Myndirnar eru dęmdar af fįum dżralęknum ķ Noregi og er žaš žįttur ķ žvķ aš fį sem besta samręmiš ķ aflestrinum.

Sem ręktandi ętti žaš aš vera skylda hans og metnašur aš gera ręktunina betri. Žaš ętti aš vera metnašur hans aš selja heilbrigša hunda bęši žeirra vegna og eigendanna vegna. ML fylgja miklar kvalir og hundur į ekki "góša ęvi" ef hann žarf aš ganga meš žennan sjśkdóm ķ mörg įr. Sįrsauki getur įtt žįtt ķ aš hundurinn er ekki eins og hann į aš sér aš vera og žaš žekkist aš ķ sumum tilfellum geta žeir oršiš "aggresivir".

Mikiš af Setter hundum eru veišihundar og hver vill kaupa veišihund sem er ónothęfur 5-7 įra. Eigandinn/fjölskyldan tengist hundinum sķnum oftar en ekki mjög sterkum böndum og žaš er mikiš įlag tilfinningalega aš žurfa aš horfa į hundinn sinn žjįst af ML. Kostnašur getur lķka oršiš tilfinnanlegur ef žarf aš fara ķtrekašar feršir til dżralęknis og hafa hundinn į lyfjum ķ skemmri eša lengri tķma. Žaš ętti ekki aš žurfa aš hvetja hundaeigendur og sérstaklega ręktendur til aš lįta mynda hundana og ręktendur ęttu aš hvetja kaupendur til aš mynda hundana sķna. Žannig er aušveldara aš "kortleggja " ręktunina og sjį hvaša lķnur eru best fallnar til ręktunar.
Upp

Spķtalinn Vörur Greinar/fróšleikur Neyšarnśmer 863 3131
| Dýralækningar ehf | Kirkjulundi 13 | 210 Garðabæ | kt:701297 3859 | Vsk.nr. 56619 | Sími: 565 8311 | Fax: 565 8304 | dspg@dspg.is | Netvistun - Heimasíðugerð, hugbúnaðarlausnir og hönnun